tiistai 7. kesäkuuta 2011

Olmi

Tämä tyyppi, tai tyypitär, on tainnut jäädä esittelemättä. Neidolla ei vielä nimeä ole, menköön nyt Olmista tähän hätään. Olmi, Olmitar, mikä lie, on meidän nurkissa erittäin harvinainen tapaus. Ei nimittäin ole hitustakaan sinistä tässä typyssä ja se jos mikä on historiallista! ;-D

Ihmettelenpä vain tätä väriä (jälleen kerran). Voiko olla semmoista kuin keltainen kamputsealainen? Vai onko se nyt vain Olmi mikä Olmi? :-)

Herkkuruoka löytyi

Etsimäni herkkuruoka löytyi saamastani näytepussista. Kyseinen nappula tuossa vieressä myös omassa pussissa. Suuri kiitos avuksi olleille!!!

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Helmiä ja hehkuja

Eräässä rapulaariossa on myös hehkurasboroita ja helmiseeprakaloja, joista jälkimmäisiä alunperin nimitettiin helmirasboroiksi tai galaxy rasboroiksi. Pienet kalat ovat hankalia kuvattavia, sillä nämä tyypit ovat erittäin vilkkaita ja likkuvaisia. Kuvassa näkyy yleensä pieni harmaa vilahdus kauniin kalan sijaan.

Kuvaaminen sujuu jokseenkin näin:
-Tuijotellaan allasta ja ihaillaan pikkuisten kauniita värejä ja eloisaa olemusta, halutaan ikuistaa se filmille.
-Haetaan kamera ja hehkutaan itsekin, kuvausinnosta.
-Yritetään tarkentaa kamera helmeen. Oivalletaan perusongelma. Jos yritetään tehdä tiukka rajaus, kala ehtii uida pois näkyvistä. Jos yritetään ottaa suurempi kuva, kala hukkuu siihen ja myöhemmin rajatusta kuvasta tulee rakeisempi.
-Otetaan muutamia kuvia hieman löysemmällä rajauksella, kuvissa yleensä pää tai pyrstö.
-Pohditaan tilannetta. Laitetaan hieman hiutaleruokaa pinnalle ja toivotaan kalojen pysyvän suunnilleen yhdessä kohdin ruuan mukana.
-Otetaan lisää kuvia. Tuloksena muutamia erittäin hienoja kuvia uppoavista hiutaleista. Kalat sinkoilevat entistä enemmän.
-Lisää kuvia, otsa rypyssä ja keskittyneenä. Edistystä tapahtuu, koska nyt kuvissa saattaa olla jo kaksikin pyrstöä samaan aikaan.
-Koitetaan eri korkeuksilta ja kuvakulmista. Jostain syystä tavallisesti lehdillä paikoillaan istuvat ravutkin alkavat näyttää pelkältä vilinältä kuvissa.
-Nyt menee hermot. Astutaan huoneen toiselle puolelle, räiskitään kymmeniä kuvia altaasta kaukaa, ja toivotaan että edes jossakin niissä olisi kokonainen helmirasbora, jonka voisi rajata kuvasta erikseen. Viis siitä, että kalan pilkut ovat yhden pikselin kokoisia ja kala itse näyttää legopalikoista rakennetulta. Nyt siitä ainakin on kuva!



Setä etsii kotia

Altaita tutkailemassa ja hyviä vinkkejä antamassa kävi kokeneempi taistoharrastaja. Siinä tuli samalla määritettyä pari itseä arveluttanutta kalaa. Tämän seurauksena meillä on kaksi lyhyteväistä urosta, jotka etsivät koteja. Suvi onkin Sulo, Kaunis saa edelleen olla Kaunis.

Taisto on kyllä vähän hankala tässä suhteessa. Porukassa pikkukundit yrittävätkin pysyä pikkukundeina, ettei isoin pahis höykytä niitä. Siitä seuraa helposti se, että niitä ostetaan naaraina altaaseen, ja myöhemmin ihmetellään miksi tuolla purkissa ollaan jatkuvasti tukkanuottasilla. Eikä tilanne kasvattajilta hankittuinakaan juuri tuosta eroa, taistot kun ovat taistoja olivat sitten kaupassa tai kasvattajalla.

Äkkilaskemalla meillekin on tullut ainakin viisi tyttöä, jotka ovatkin todellisuudessa olleet Päivejä, siis poikia. Päivi-nimitys tulee laulusta, jossa laulun päähenkilö toteaa olevansa poika nimeltä Päivi, eikä tiedä onko Roomeo vai Juulia. Useimmat varmaan tämän laulun muistavatkin, kyseessä siis Leevi And The Leavingsin Poika nimeltä Päivi.


Suvista tulikin Sulo.


Miagi, Sal Miagi

Altaita monta, asukkaita paljon. Kaikkea ei ehdi eikä voikkaan aina tänne päivittää. Kosti valitettavasti muuttui nopeasti vanhaksi kalaksi ja kuoli pois. Jälkeläisiäkään siitä ei ole, sillä pönttö herra soi itse hedelmöitetyt mätipallerot. Aikuisena liikkeestä tulleiden urosten elinajan ennuste ei ole kovin pitkä, valitettavasti.

Nyt altaassa on sitten muutakin vipinää. Joukkoon tuli muutamia naaraita, tuplapyrstösisarukset Lovi ja Kolo. Niiden mukana tuli tavisnaaras, joka täällä päättikin olla taviskoiras. Hän on Miagi, Sal Miagi.




Sal Miagi


Pultti

Nikolai on naisreissuillaan vielä jonkin aikaa, mutta on toivottavasti kotona juhannukseen mennessä.
Sen poissaolo ei kyllä ole mitenkään vähentänyt altaisiin tuijottelua. Tällä kertaa kuvia Pultista. Pultin väristä en ole oikein varma, jotain kuparia siinä kai punaisen lisäksi on. Isä on Red Devil.