Mattosuodattimen rakennus

Kaikissa altaissani on nykyisin mattosuodatin. Silloin joskus kauan sitten ensimmäisellä kerralla ei mistään mattosuodattimista oltu ikinä kuultukaan. Ensimmäinen mattosuodatin tuli käytetyn altaan mukana, ja alussa suhtauduin siihen suurella epäluulolla. Pikaisesti epäily vaihtui ihastumiseksi. Netti on täynnä kirjoittelua kiihkeästi puolesta tai vastaan, ja sama jako tuntuu olevan myös kauppiaiden kohdalla. Itselläni kyseinen suodatintyyppi on toiminut hyvin. Muita yleisimpiä suodatintyyppejä ovat ulkosuodattimet ja sisäsuodattimet.

Ulkosuodattimista on läheisempiä kokemuksia vain kavereiden altaista, ja koska kaikissa näissä on ollut kahden vuoden tarkastelujakson aikana ongelmia (nimenomaan vesivahinkojen kanssa), en jaksanut hankkia itselleni moista stressin aiheuttajaa. Tiedän useita, jotka ovat täysin tyytyväisiä omiinsa, mutta itselleni se ei tuntunut sopivalta vaihtoehdolta.

Sisäsuodatin on sisäsuodatin, yleensä lähinnä roskankerääjä, biologisena suodattimena jää sekä ulkosuodattimen että mattosuodattimen varjoon.

Mattosuodatin rakennetaan mattosuodatinlevystä ja kiertovesipumpusta. Lisäksi tarvitaan letkua ja siimaa, alkuvaiheessa mahdollisesti jokin kivikin. Vaikka nimestä voisi kuvitella, että mattosuodatin on jotenkin löysä ja pohjan kanssa tekemisissä, näin asia ei ole. Nimi tulee yksinkertaisesti suodatinmatosta, jota siinä käytetään.

Mattosuodatinta haukutaan monesti rumaksi ja isoksi kapineeksi, mutta ei sen välttämättä tarvitse olla niinkään. Itselle on pikkuhiljaa valjennut millaisena omani haluan.

Omissa altaissa toimivin ratkaisu on poikkileikkaukseltaan pisaran tai maitopurkin muotoinen suodatin, jonka molemmat päät on tukittu mattosuodattimen paloilla. Mieluiten pötikkä on viitisen senttiä altaan leveyttä (ei pituutta) lyhyempi, jolloin sen eteen voi laittaa jonkin kasvin kasvamaan, ja päällehän nyt perinteisesti voi laittaa vaikka jaavansaniaista.

Suodatimattoa saa kätevästi kotimaisistakin verkkokaupoista, kuten akvaarioon.fi ja sieltä voi tilata myös kiertovesipumput. Kannattaa suosia kotimaisia liikkeitä, jotta ne ja niissä oleva ammattitaito säilyvät meidän harrastajien käytettävissä. Mattosuodattimesta saa lisätietoja vaikkapa täältä:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/index.php

Tuolta löytyy myös kätevä laskuri, jolla voi selvittää omaan altaaseen sopivan maton ja pumpun koon.

Ensiksi tietenkin on selvitetty maton mitat, pumpun teho ja kaikki muu tarpeellinen. Sitten ryhdytään töihin.

Maton saa kätevästi taitettua oikeaan muotoon, kun sisäpuolelle tekee viillot tai urat, joita myöten matto on helpompi taittaa. Ulkoreuna ja pohja ommellaan kiinni siimalla. Monet käyttävät välissä lisänä akvaariosilikonia, mutta se tarvitsee kuivumisvaiheessa kuitenkin tuekseen siimaa. Olemme siis omissamme siitä pikkuhiljaa luopuneet. Toki siimaviritteisissä täytyy olla paljon solmuja estämässä koko paketin purkenemista, jos yksi lanka sattuu katkeamaan.

Tässä kuvia suodattimen rakennusvaiheesta.

Tässä myös yksi kuva pikkualtaasta, jossa on mattosuodatin kyljellään toisessa päädyssä. Eipä kovin häiritsevästi näy, eihän?

Mattosuodattimen käyttöön sain aikanaan vinkin, että jos sitä joskus on siirrettävä tai puhdistettava, on ensin imaistava lapolla talteen ämpärillinen lietettä sen sisältä, ja vasta sitten siirrettävä pötkelöä. Siirron tai puhdistuksen jälkeen liete kipataan sitten takaisin pötkön sisälle. Tämä on toiminut meillä erittäin hyvin.

Alussa, kun suodatinmatto on vielä täynnä ilmaa, se voi kellua. Jos painoksi laittaa kiven pariksi päiväksi, se pitää suodattimen aluksi paikallaan, eikä sitä sitten myöhemmin enää tarvita.
Mattosuodatinta kantaa välillä puhdistaa pinnalta lapolla, mutta ei se aina välttämätöntä ole.